JiiVeeKoo

Jiiveekoo on lyhenne nimestä Juolavehnäkerho.

Kerhon tavoitteeena on juolavehnän hallinta luomuviljelyssä.
Kerho toimii pääasiallisesti tämän sivun ja sähköpostilistan kautta.

Agronomi Heikki Koskimies on kerhon kunniajäsen.

Petri Leinonen

Käykäähän tutustumassa tanskalaiseen juolavehnän nostokoneeseen osoitteessa www.kvik-up.dk   

On keveillä kivettömillä mailla mielenkiintoinen laite intensiivikäsittelyyn (pakettipeltojen raivaus, vihannesviljely)

 Risto Nikunen

Vain hetki - ja ystävämme juola voi jo tosi vihreästi. Olisi siis korkea aika suunnitella tämän kesän yhteistoimintamuotoja. Muistakaa siis oikea suhde: ystävää voi hillitä ja jopa hyödyntää, mutta sitä ei kannata yrittää kokonaan tuhota (- oma migreeni on varmempi lopputulos). Itselläni on hyvä runsaspohjainen, mutta ei ongelmallinen suhde juolaan. Sen myötä minulla on myös useamman vuoden kokemus juolasta peltopossujen terapiakasvina ja ravintolisänä. Tämä kolmiosuhde (juola-possu-tyytyväinen isäntä) on HYVÄ. Annan mielelläni vinkkejä suoraan kiinnostuneille, ja palaan myös Jiiveekoo:n kautta vielä asiaan. Runsaskasvuista kesää toivottaen RN.

Sänkimuokkaus

Sänkimuokkaus on antanut erittäin hyviä tuloksia parhaimmillaan kun sänkimuokkauksen ajankohta ja sitä seuraavat olosuhteet ovat otolliset. Tavoitteena on saada juolavehnä kasvamaan 2-3 lehtiasteelle ennen talven tuloa koska se kuluttaa siihen asti juurien vararavintoa. Riskinä on pitkä lämmin syksy ja vesisateet jotka voivat estää mahdollisesti tarvittavan muokkauksen uusinan ja juolavehnä pääsee taas keräämään ravinteita juuriin.

Avokesanto

Avokesannossa käytetään yleesä kahta menetelmää. Pidetään maa mustana kaiken aikaa tai annetaan juolan kasvaa 2-3 lehtiasteelle ja muokataan silloin. Maan tiivistyminen saattaa tulla avokesannossa vastaan ja jousiäes ei enää painukkaan maahan tarpeellinen työsyvyys enimmillään on n. 15cm. Juolavehnän juuret asustaa n.0-10cm syvyydellä ellei niitä kyntämällä käännetä syvempään. Lisäksi ne oppivat nopeasti muokkaussuunnat ja kasvavat sen suuntaisena köytenä ellei muokkausuuntaa vaihdeta välillä poikittaiseen Kultivaattori on hyvä jousiäkeen täydentäjä näissä hommissa.

Pikakesanto

Samantapainen kuin avokesanto mutta tehdään ennen kylvöä joko keväällä tai kesällä aikaisen sadonkorjuun jälkeen ennen syyskylvöä.

Niitto

Juolavehnä ei halua tehdä viljeljälle hyödyllisiä asioita ja jos siitä yrittää tehdä nurmisatoa niin se mieluummin väistyy. Tähän sopii myös ruotsalaisten menetelmä jossa kelajyrsimellä katkaistaan juolavehnä maan rajasta ain kun se saavuttaa 2-3 lehtiasteen eli tyhjennetään juuret ravinteista pilkkomatta niitä

Possut

Laitumella olevat possut syövät ja tonkivat mielellään juolavehnän juuria ja samalla muokkaavat maan tehokkaasti

 Juurien keräily

Veli Rahikainen on kehittänyt koneen jolla juolavehnän juuret voidaan nostaa pintaan ja kerätä siitä pois

 Juurien pilkkominen

Tällä keinolla juuret saadaan tekemään mahdollisimman paljon versoja ja siten kuluttamaan nopeasti vararavinnot juurista Juuren pätkän pituus vaikuttaa myös siihen miten syvältä se ylipäätään jaksaa kasvaa pintaan asti
 
Varjostus

Juolavehnä on arka varjostukselle ja hyvällä peittävällä kasvustolla estetään tehokkaasti sen lisääntymistä

Haraus

Haraus on tehokas keino heikentää juolavehnän kasvumahdollisuutta Viljan haraus voidaan tehdä sokerijuurikasharalla kun kylvetään vilja suuremmalla rivivälillä (24cm). Perunan viljelyllä voidaan myös vähentää juolavehnää siihen liittyvien multausten, harausten ja varjostuksen avulla.

Lumenjyräys

Kun lumi on alkutalvesta sohjoisen märkää niin se jyrätään tiiviiksi pellon pintaan ja siihen jäätyessä muodostaa ilmatiiviin jääkannen jolloin juolavehnän juuret menehtyvät hapenpuutteeseen

Ruotsin retki

Olin retkellä Ruotsissa ja kysyin heidän tiloillaan toteutettavasta juolavehnän hallinnasta. Kahdella tilalla pidettiin kevätkyntöä ratkaisuna. Yhdellä kesän ensimmäinen nurmi korjattiin mahdollisimman aikaisin ja sen jälkeen pidettiin pelto avokesannossa syysviljan kylvöön asti. Mielenkiintoisin menetelmä oli erityisen monipuolisella luomutilalla sellainen että juolavehnä katkaistiin kelajyrsimellä aina kun se saavutti 2-3 lehtiasteen käytännössä kaksi kertaa syksyn aikana. Juolavehnän juuria ei katkottu vaan juolavehnä katkaistiin maanpinnan rajasta. Tällä tilalla ymmärrettiin myös rikkakasvien edut esimerkiksi tuholaisten pyydyskasveina ja tuholaisten vihollisten elinpaikkana. Viimeisellä tilalla ei ollut tietoa juolavehnän hallinnasta vaan siellä juolavehnäiset lohkot pidettiin tavanomaisessa tuotannossa. Tilalla oli neljättä vuotta 2/3 osaa pelloista valtion luomusopimuksessa johon ei vaadittu mitään luomukoulutusta. Isäntä harkitsi siirtymistä tavanomaiseen tuotantoon sitämukaa kuin sopimusaika täyttyy.

Heikki Hautalahti

Luomuun siirtyminen alkoi 1995 ja silloin äestettiin keväällä juolavehnäinen lohko pyörivän-ja jousiäkeen yhdistelmällä joka n. 3 viikon kuluttua kylvettiin juolavehnä väheni selvästi. Tilalla toteutetaan myöhästettyä kylvöä ja viljelykierto on: viherrehu+ns - apila 1 - apila 2 - kaura - viherrehu+ns

Juolavehnästä ei ole ollut haittaa.

Veijo Leino

Mitä mieltä olet jonkun perunanviljelijän kertomasta keinosta: Syksyllä pelto ajetaan kahteen kertaan leveillä hanhenjalkaterillä varustetulla kultivaattorilla ja keväällä kynnetään. Kertomansa mukaan pitää kurissa. Ikävä kyllä en muista kuka tuon kertoi, eipä tainnut edes nimi tulla esiinkään. Viime vuoden lämmin pitkä syksy tuntui antavan hyvin pontta juolavehnille.... Ajoin viime syksynä syyskuun puolivälissä ja lokakuun puolivälissä perunapellon kultivaattorilla jossa oli nuoliterät, keväällä samalla kultivaattorilla ja jousiäkeellä kylvömuokkaus rypsille+nurmisiemenelle. Olipa tehokas konsti.

 Ravintokäyttö

Juolavehnä on monipuolinen ravinto ja lääkekasvi.Siitä saadaan jauhoa, siirappia, kahvinkorviketta ja teeainesta.